3. Yleinen musiikintulkinta

Tässä kappaleessa käsitellään asioita, jotka jokaisen Boogie Woogie tanssijan on tunnettava huolimatta siitä, onko hän harrastajamielinen vai kilpailumielinen.

3.1 Breikeistä

Breikit ovat selvimmin nähtävä musiikintulkintakeino. Varsinkin niiden käyttämättä jättäminen näkyy. Koska ne toisaalta ovat suhteellisen helppoja löytää (yleensä) juuri musiikin säännönmukaisuuksien takia, suosittelen niiden siirtämistä aktiiviseen musiikintulkintavarastoon ja sitä kautta käyttöön välittömästi.

3.1.1 Breikkien löytämisestä

Kun sanoin, että breikit ovat suhteellisen helppoja löytää, viittaan pohjatietoon, jonka mukaan ne sijaitsevat joko fraasin alussa tai lopussa. Ne eivät siis sijaitse sen keskellä. Lisäksi ne alkavat tahdin ensimmäisellä iskulla huolimatta siitä, että musiikin painotus on toisella ja neljännellä iskulla.

Eli usein breikin paikan löytää laskemalla. Jos kyseessä on esimerkiksi kahdeksan tahdin mittainen fraasi, jossa breikki sijaitsee kahdella viimeisellä, eli siis seitsemännellä ja kahdeksannella tahdilla, lasketaan montako iskua meillä on käytössä ennen breikkiä. Täysillä tanssittavia tahteja on kuusi, siis iskuja on 24 (6x4 iskua). Kun yksi perusaskel, paikanvaihto tai vastaava kuvio sisältää kuusi iskua, voit suorittaa huoletta neljä ko. kuviota ja breikki tulee niiden jälkeen.

Kuten aina, tämänkin säännön vahvistavat poikkeukset. Onneksi on olemassa myös kappaleita, joissa breikit sijaitsevat ties missä. Nämä kappaleet on otettava haasteena; Ne ovat tämän lajin suola.

3.1.2 Breikkien muodosta

Breikkien kesto vaihtelee suuresti. Kappaleissa ne voivat olla vain yhden vaivaisen iskun mittaisia (tällöin voidaan puhua esim. korostuksesta tms). Toisaalta löytyy monia esimerkkejä siitä, kun ne kestävät jopa fraasin. Voinen kuitenkin sanoa, että yleisimmin kesto on yhdestä kahteen tahtia.

Breikit voidaankin jakaa kestonsa mukaan lyhyihin ja pitkiin. Väliraja voitaisiin löytää suoraan kestosta esimerkiksi siten, että alle kahden tahdin mittaiset olisivat lyhyitä ja yli sen ulottuvat pitkiä. Käytännöllisempää on kuitenkin suorittaa jako sen mukaan, kuinka paljon ko.breikin aikana ehtii, voi ja kannattaa suorittaa eri kuvio elementtejä. Jos ehdit suorittaa yhden elementin, kyseessä on lyhyt breikki. Jos taas useampia niin pitkä. Ratkaisevaa on siis järki ei nopeus. Mieti mitä ja paljonko on järkevää tehdä juuri sillä hetkellä, juuri siihen musiikkiin.

Paitsi kestoltaan, myös musiikillisesti breikit voivat olla hyvin monenlaisia. Niiden aikana voi soida joku instrumentti tai laulu helkätä. Vain joskus breikki on pelkkää hiljaisuutta. Instrumenttien ja laulun tulkitsemiseen palaan myöhemmin tässä monisteessa, mutta hiljaisuuden tulkitseminen on ajankohtaista käsitellä tässä. Yleinen ja ehdottomasti selvin ja helpoin tapa tulkita hiljaisuus on luonnollisesti olla liikkumatta ja tekemättä yhtään mitään. Kuitenkin niin pian kuin tunnet osaavasi jonkun kappaleen ulkoa tai osaat laskea hiljaisuuden keston esimerkiksi fraseerauksen avulla, sinun on ehdottoman viisasta muuttaa liikkumattomuuttasi jonkin tyylisen vetämisen, hiipimisen, liukumisen (tai mitä vain mieleesi sillä hetkellä tuleekaan) suuntaan. Tämä tuo tanssiisi huomattavasti lisää elävyyttä, haastellisuutta ja monipuolisuutta. Kun vielä osoitat breikin alun selvästi ja lopetat sen täsmällisesti mielellään vielä jotenkin korostaen, niin hiljaisuuskin voi olla taidetta.

Tyylillisesti voidaan erotella paremmin pojan tai tytön tekemiksi soveltuvia breikkejä. Sen kummasta milläkin kertaa on kysymys, ei ratkaisekaan yllätys, yllätys poika (tai edes mies), vaan musiikki. Ei ole nimittäin kovin miehekästä ottaa pääosaa Marilynin pubuddipubuddipud breikissä. Vastaavasti en suosittele daameille maskuliinisen gorillan osaa, en edes silloin kun siitä puhutaan sanan positiivisessa merkityksessä. Tottakai parin molemmat puoliskot toimivat koko ajan myös breikeissä. Tällä jaollani pyrin vain järkevöittämään breikkien suorittamista ja antamaan ideaa siitä, mitä kaikkea voit kuvioiden tekemisen lisäksi pohtia. Ja ikäänkuin vahingossa, sen enempää korostamatta, tämä voi auttaa pääsemään eroon siitä paheesta, että toinen parin osapuoli on aina hallitsevampi ja toinen passiivinen seurailija. Miehet, muistakaamme antaa naisillekin tilaa tanssia ja päinvastoin. Muistakaamme, että jaettu breikin ilo on kaksinkertainen pistemäärä tai jotain...

3.1.3 Breikin tekemisestä

Mitä breikin aikana sitten voi tehdä? Alussa on hyvä harjoitella vain pysähtymällä aina kun tulee breikki. Kuitenkin kannattaa jo varsin varhain alkaa "tähtäämään" jotain tiettyä kuviota tiettyyn breikkiin. (Muista fraseeraus. Sen avulla onnistut helpommin). Itse olen sitä mieltä, että mitä enemmän erilaisia tapoja suorittaa breikki sinulla on, sitä parempi olet tanssijana. (Tosi omaperäinen ajatus, vai mitä?) On huomattavasti parempi, jos viitsisit kehittää itsellesi juuri sinulle soveltuvia breikkityylejä/ kuvioita sen sijaan, että käyttäisit niitä samoja vanhoja kuvioita, joita jo muinaiset foinikialaisboogarit käyttivät. Tässä sinulle vinkki: Kehitä jotain uutta esimerkiksi suosituimmista breikkikuvioista kuten break, linjat (tango...), limbot ja istumiset.

Siitä, kuinka hyödyllisiä etukäteen suunnitellut breikit ovat, voimme sitten kiistellä. Kun kuitenkin breikki on tehtävä aina juuri sillä hetkellä soivan kappaleen mukaan, niin miten ihmeessä voit tanssia siihen breikin, jonka olet kehittänyt johonkin toiseen kappaleeseen? Perustapoja on joka tapauksessa hyvä miettiä valmiiksi. Niitä on sitten mukava (huom. en käytä sanaa helppo) muokata ko. kappaleeseen sopiviksi. Muista, että monipuolisuus on valttia!

Käytä monentyylisiä breikkikuvioita saman kappaleen aikana. Joskus pelkkä pysähdyskin on paikallaan. Muista jälleen antaa tilaa myös parin toiselle osapuolelle.

3.1.4 Breikin jälkeen liikkeellelähdöstä

Breikin jälkeen voit lähteä liikkeelle monella eri tavalla, koska siihenkään ei ole olemassa mitään yhtä ja ainoata oikeaa tapaa. Yksi hyväksi havaitsemani keino on kuitenkin seuraavanlainen. Jos pari suorittaa breikin kaukana toisistaan, on luontevaa lähteä liikkeelle kävelyillä. Jos taas pari on jäänyt lähitaisteluetäisyydelle, kannattaa lähteä liikkeelle triple stepeillä. Mikä sitten on kaukana ja mikä lähellä? Se on kysymys mihin voit löytää vastauksen vain tanssimalla ja testaamalla.

3.2 Istrumenttien tulkinnasta

Instrumenttien tulkinta vaatii jo vähän ennakkotietoa kappaleesta. On nimittäin aika vaikeaa seurailla instrumenttien kulkua arvaamalla. Tottakai sekin voi olla mahdollista. Instrumenttien tulkinnan harjoitteleminen kannattaa aloittaa erilaisten rumpujen tulkinnalla. Lähes jokainen kappale kun sisältää huomattavan määrän erilaisia kolinoita ja taustaheittoja, joiden poimiminen ei ole niin vaikeaa kuin voisi luulla. Nekin nimittäin toistuvat usein jollain lailla. Rumpujen tulkintaan liittyy myös kompin tulkinta. Tämä tarkoittaa, että kappaleeseen tanssitaan sillä tyylillä, joka parhaiten kuvaa sitä. Jos esimerkiksi komppi on ns. "hyppynaru"-komppi, tanssitaan kappale voimakkaalla baunssilla.

Jos taas kyseessä on venyvää tahnaa, pitää se näkyä myös tanssissa. Eri tyylien tulkintaan palaan myöhemmin.

Muita tulkittavia instrumenttejä ovat ainakin piano, huilut ja kitarat. Yleensäkin kaikki sellaiset soittimet, joilla voidaan ja mahdollisesti soitetaankin soolo tai selvästi erottuvia melodianpätkiä. Kaikkia instrumenttejä voidaan seurata esim. selvillä kävelykuvioilla, niiden tahtiin keinumalla tai hötkymällä tai muuten mukaillen. Luonnollisesti voit myös esim. ilmasoittaa ko. instrumenttiä.

Jos haluat todella siistiä eli coolia tulkintaa voit harjoitella tulkitsemistapoja, joissa esimerkiksi yhden fraasin ajan seuraat yhtä instrumenttiä, seuraavan ajan toista jne. Kannattaa myös kokeilla ratkaisua, jossa tyttö seuraa eri instrumenttia kuin poika.

Suosittelen kuitenkin pohtimaan, onko musiikintulkinnassa kyse puhtaasta improvisoinnista, jossa musiikkia yritetään seurata täsmälleen kaikkia mahdollisia välineitä käyttäen vai yritetäänkö joukkoon lisätä myös hieman tanssia. Valinnan vaikeus tulee eteen varsinkin hyvin monen pianokappaleen kohdalla, joissa tulkittavaa olisi juuri niin paljon kuin viitsii tulkita. Toisaalta näissä kappaleissa on harvoin selviä breikkejä, joten koska jotakin on kuitenkin syytä tulkita, sietää sinunkin pohtia syvällä sydämessäsi, missä menee raja.

3.3 Laulun ja tunnelman/tyylin tulkinnasta

Laulu on usein tärkein instrumentti. Ainakin se soi selvimmin. Se myös toteuttaa suhteellisen tarkasti melodiaa. Kaiken kaikkiaan laulu on ehdottomasti yksi tärkeimmistä tulkinnan osioista. Sen tulkintaan pätevät kaikki samat asiat, jotka jo esittelin eri instrumenttien kohdalla. Lisäksi tärkeimpänä siihen liittyy sanoitus. Tässä yhteydessä olen aina kertonut esimerkin Elviksen Heartbreak Hotellista. Kuningas valittaa siinä kuinka hänen tyttönsä jätti hänet ja kuinka onneton hän on. Onko sinulla pokkaa mennä tanssimaan kyseistä kappaletta suupielet korvissa ja hyppynarukomppiin sopivalla baunssilla. Ja vaikka hillintä pulmia ei olisikaan, onko se tulkintaa? Pohdi siis aina sanoitusta ja yritä mukailla laulajaa.

Jos kieli tuottaa sinulle ongelmia, eli et ymmärrä kaikkea sitä mielenkiintoista asiaa, mitä laulaja sinulle sanoituksessa kertoo, niin kannattaa kuunnella äänenpainoa. Olen varma, että jokainen pystyy sanomaan jotain kappaleesta pelkän yleisen vaikutelman perusteella. Ainakin sen onko kyseessä iloinen vai surullinen; repäisevä vai hempeä tunnelma. Kun saat irti kappaleen välittämän tunnelman, siirrä se myös omaan suoritukseesi. Tanssi aina kappaleen tunnelman mukaisella tyylillä.

Kappaleen luonne ja samalla tyyli rakentuu siis kompin, instrumenttien sointiäänien ja laulun perusteella. Sinun on hyvä pyrkiä välittämään kaikki edellämainittu omaan suoritukseesi. Jos siinä onnistut, voit pitää itseäsi jo kohtuullisen hyvänä musiikintulkitsijana. Kappaleen luonne kannattaa siirtää myös muuhun kuin pelkkään musiikintulkintaan. Se vaikuttaa kaikkeen, niin kuvioihin kuin esittämiseenkin. Muista, että kokonaisuus ratkaisee.

3.4 Intron ja outron tulkitsemisesta

Intro tarkoittaa kappaleen alussa olevaa pätkää, jolloin kappale ei vielä välttämättä noudata normaalia fraasi jakaumaansa. Sitä voidaan kuvata myös suomalaisella termillä alkusoitto. Se johdattaa sisälle kappaleeseen. Se voi olla myös muuta kuin soittoa. Monessa kappaleessa intro on puheosuus. Outro on luonnollisesti intron vastakohta, eli se sijaitsee kappaleen lopussa ja päättää kappaleen.

Erityisesti intro on musiikintulkitsijalle tärkeä tulkintapaikka. Samoin kuin breikit, sen käyttämättä jättäminen näkyy. Varsinkin silloin kun se on selvästi esiintuleva. Pitää malttaa odottaa enenkuin vauhti isketään päälle. Se mitä intron aikana sitten tapahtuu, riippuu luonnollisesti introsta. Vain tosi mestari uskaltaa olla tekemättä sen aikana mitään. Boogie Woogien yksi perussäännöistä kuuluukin , että aina kun musiikki soi, pitää tanssia. Varaudu kuitenkin siihen, että kappaleessa ei ole ollenkaan introa.

Outron tulkitseminen onkin sitten huomattavasti vaikeampaa. Yleensä varsinkin kilpailuissa, joissa on levymusiikki, ei kappaletta voida soittaa loppuun asti ja näin outro jää tulematta. Ohjelman tai kilpailusuorituksen outron pystyy tekemään helposti kun musiikki loppuu, mutta varsinainen musiikin outron tulkitseminen vaatii sen, että kappale soitetaan loppuun asti. Jos saat kuitenkin tilaisuuden tanssia outrot oikein bändin tahdissa (kuten esim. lavoilla tai vast.) , niin mieti aluksi loppuasento ja sen jälkeen miten siihen pääset.

3.5 Jaksojen tulkinnasta

Jaksoihin olen viitannut jo usein aiemminkin. Pienin jakso on kahden tahdin mittainen. Usein jälkimmäisen tahdin loppuun on lisätty korostus, joka on suhteellisen helppo poimia. Se voi olla ylimääräinen rummunisku tai mikä tahansa muu yksittäinen pläjäys.

Monisteen suosituin jakso on tietenkin fraasi. Paitsi että sitä voidaan käyttää breikkien paikallistamiseen, on hyvä poimia myös ne fraasin vaihtokohdat, joissa ei ole breikkiä ja korostaa niitä jotenkin. Vältä fraasin yli tanssimista eli lopeta kuvio sen vaihtuessa siten, että aloitat uuden fraasin uudella kuviolla. Tulkinnassa voit hyödyntää perustekniikan keston variointia samoin kuin yleensäkin eri kuvioiden kestojen varioimista siten, että saat ne loppumaan fraasien mukaisesti.

Eri jaksot voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään (huomioi esim. A- ja B-osiot). Sovita tanssityylisi niiden mukaan. Sinun pitää kyetä lisäämään tai vähentämään tanssisi tehoa mahdollisten vaihteluiden mukaisesti.

Copyright © 1997 Teemu Nieminen